isoisä
Appellatio pronuntiatusque
+/-- [ˈisoˌisæ]
- Homoeoteleuton: -isæ
Notatio
+/-Nomen substantivum
+/-isoisä
- avus (-i masc.) || Pater patris vel matris.
Declinatio
+/-| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | isoisä | isoisät |
| gen. | isoisän | isoisien † isoisäin |
| part. | isoisää | isoisiä |
| iness. | isoisässä | isoisissä |
| elat. | isoisästä | isoisistä |
| illat. | isoisään | isoisiin |
| adess. | isoisällä | isoisillä |
| abl. | isoisältä | isoisiltä |
| allat. | isoisälle | isoisille |
| ess. | isoisänä | isoisinä |
| translat. | isoisäksi | isoisiksi |
| instr. | — | isoisin |
| abess. | isoisättä | isoisittä |
| comit. | — | isoisine- |
Dictiones collatae
+/-Synonyma