sala (fi)
Appellatio pronuntiatusque
+/-- /ˈsɑlɑ/
- Homoeoteleuton: -ɑlɑ
Notatio
+/-- ← stirps Uralica *sala-
Verbum cognata habet in linguis Uralicis multis. (Titulus nexusHäkkinen, 2004)
Nomen substantivum
+/-sala
Declinatio
+/-| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | sala | salat |
| gen. | salan | salojen † salain |
| part. | salaa | saloja |
| iness. | salassa | saloissa |
| elat. | salasta | saloista |
| illat. | salaan | saloihin |
| adess. | salalla | saloilla |
| abl. | salalta | saloilta |
| allat. | salalle | saloille |
| ess. | salana | saloina |
| translat. | salaksi | saloiksi |
| instr. | — | saloin |
| abess. | salatta | saloitta |
| comit. | — | saloine- |
Usus
+/-Verbum censeitur esse vetulum; in verbis compositis, collocationibus et lingua poëtica in usu est.
Dictiones collatae
+/-Synonyma
Dictiones derivatae
+/-Verba composita
- sala-ampuja
- salajuoni
- salakapakka
- salakatselu
- salakavala
- salakirjoitus
- salakuljettaa
- salakuuntelu
- salakähmäinen
- salakäytävä
- salaliitto
- salamatkustaja
- salametsästys
- salamurha
- salamyhkäinen
- salaneuvos
- salanimi
- salaoja
- salaovi
- salaperäinen
- salapoliisi
- salapoltto
- salarakas
- salasana
- salaseura
- salatiede
- salavihkainen
- salavuoteus