syy
Appellatio pronuntiatusque
+/-- [syː]
- Homoeoteleuton: -yː
Notatio
+/-Verbum proprium in linguis Finno-Ugricis.
Nomen
+/-syy
Declinatio
+/-Declinatio Finnica | ||
---|---|---|
sing. | plur. | |
nom. | syy | syyt |
gen. | syyn | syiden syitten |
part. | syytä | syitä |
iness. | syyssä | syissä |
elat. | syystä | syistä |
illat. | syyhyn | syihin |
adess. | syyllä | syillä |
abl. | syyltä | syiltä |
allat. | syylle | syille |
ess. | syynä | syinä |
translat. | syyksi | syiksi |
instr. | — | syin |
abess. | syyttä | syittä |
comit. | — | syine- |