Rauha
Finnice IRecensere
AppellatioRecensere
rauha
- /ˈrɑuhɑ/
- Homoeoteleuton: -ɑuhɑ
Nomen substantivumRecensere
rauha
DeclinatioRecensere
| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | rauha | rauhat |
| gen. | rauhan | rauhojen † rauhain |
| part. | rauhaa | rauhoja |
| iness. | rauhassa | rauhoissa |
| elat. | rauhasta | rauhoista |
| illat. | rauhaan | rauhoihin |
| adess. | rauhalla | rauhoilla |
| abl. | rauhalta | rauhoilta |
| allat. | rauhalle | rauhoille |
| ess. | rauhana | rauhoina |
| translat. | rauhaksi | rauhoiksi |
| instr. | — | rauhoin |
| abess. | rauhatta | rauhoitta |
| comit. | — | rauhoine- |
Finnice IIRecensere
AppellatioRecensere
Rauha
- /ˈrɑuhɑ/
- Homoeoteleuton: -ɑuhɑ
Nomen propriumRecensere
Rauha
- (nomen feminae)
DeclinatioRecensere
- sing.
- nominativus Rauha
- genetivus Rauhan
- partitivus Rauhaa
- translativus Rauhaksi
- inessivus Rauhassa
- elativus Rauhasta
- illativus Rauhaan
- adessivus Rauhalla
- ablativus Rauhalta
- allativus Rauhalle
- abessivus Rauhatta
- comitativus Rauhoineen