metsä
Appellatio pronuntiatusque
+/-- /ˈmet̪̪sæ/
Notatio
+/-Ut credo ab lingua Baltica. Estonice mets cognatum est.
Nomen substantivum
+/-metsä
- silva (-ae fem.) || Aggregatio arborum.
Declinatio
+/-| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | metsä | metsät |
| gen. | metsän | metsien † metsäin |
| part. | metsää | metsiä |
| iness. | metsässä | metsissä |
| elat. | metsästä | metsistä |
| illat. | metsään | metsiin |
| adess. | metsällä | metsillä |
| abl. | metsältä | metsiltä |
| allat. | metsälle | metsille |
| ess. | metsänä | metsinä |
| translat. | metsäksi | metsiksi |
| instr. | — | metsin |
| abess. | metsättä | metsittä |
| comit. | — | metsine- |
Dictiones collatae
+/-Meronymum