puu (fi)
Appellatio pronuntiatusque
+/-- [puː]
- Homoeoteleuton: -uː
Notatio
+/-Nomen substantivum
+/-puu
- arbor (-is f.) || Alta planta lignea perennis.
Declinatio
+/-| Declinatio Finnica | ||
|---|---|---|
| sing. | plur. | |
| nom. | puu | puut |
| gen. | puun | puiden puitten |
| part. | puuta | puita |
| iness. | puussa | puissa |
| elat. | puusta | puista |
| illat. | puuhun | puihin |
| adess. | puulla | puilla |
| abl. | puulta | puilta |
| allat. | puulle | puille |
| ess. | puuna | puina |
| translat. | puuksi | puiksi |
| instr. | — | puin |
| abess. | puutta | puitta |
| comit. | — | puine- |
Dictiones collatae
+/-Meronyma
Hyperonymum